Luonnonsuojelu ja vieraslajit
Luonnonsuojelu
Luonnonsuojelualueet lisäävät paikallisen luonnon monimuotoisuutta ja suovat mahdollisuuden uhanalaisten lajien elinympäristöjen säilymiselle.
Luonnonsuojelualueen perustaminen yksityismaalle
Maanomistaja voi tehdä hakemuksen suojelualueen perustamisesta omistamalleen maalle. ELY-keskus vahvistaa päätöksillään yksityismaille perustettavat luonnonsuojelualueet.
Lisätietoa luonnonsuojelusta: Ympäristöministeriö, luonnonsuojelualueet ja Suojelualueet (ympäristö.fi)
Natura 2000
Euroopan unioni pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kadon alueellaan. Yksi tärkeimmistä keinoista päästä tavoitteeseen on Natura 2000 -verkosto. Verkosto turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Tällaisia luontotyyppejä on Euroopassa noin 200 ja lajeja noin 700.
Suomessa Natura 2000-verkosto kattaa viisi miljoonaa hehtaaria. Tästä maa-alueita on kolme neljäsosaa ja vesialueita yksi neljäsosa.
Lisätietoa Suomen Natura 2000 -alueet (ympäristö.fi)
Luodon kunnassa on kaksi Natura 2000-aluetta:
Pohjavesialueet
Pohjavesi on maa- ja kallioperässä esiintyvää vettä, joka muodostuu kun sadevesi suotautuu maakerrosten läpi. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen.
Luodossa on Hannulan pohjavesialue luokassa on I, vedenhankintaa varten tärkeä alue.
Suomen ympäristökeskuksen pohjavesialueiden karttapalvelu
Vieraslajit
Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka siirtymistä luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Vieraslaji on siis ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston, ja levinnyt alueelle, minne se ilman ihmisen apua ei olisi vielä luontaisesti levinnyt.
Haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan vieraslajia, jonka on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita. Jotkin vieraslajeista menestyvät erityisen hyvin ja ovat huomattava uhka aiheuttaessaan vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille. Haitalliset vieraslajit uhkaavat alkuperäislajieja kilpailemalla samoista resursseista tai saaliista, levittämällä tauteja ja loisia, tai risteyttämällä alkuperäislajien kanssa.
Tietoa vieraslajeista löytyy kansalliselta Vieraslajit.fi-sivustolta, johon voi ilmoittaa havaintoja vieraslajeista: Ilmoita vieraslajihavaintosi
Vieraslajihavainnoista voi myös ilmoittaa Larsmo-sovelluksessa Palvelut-osiossa Virhi-palvelussa.
Lisäksi haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmat maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta.
Hanke PIA – Haitalliset vieraskasvilajit Pietarsaaren seudulla 2022-2024
Marraskuussa 2021 valmistui ilmastostrategia koko Pietarsaaren seudulle, eli Pietarsaaren, Uusikaarlepyyn, Pedersören, Kruunupyyn ja Luodon kunnille. Seudun ilmastostrategia keskittyy osittain siihen, miten kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään, mutta myös siihen, miten seutu sopeutuu ilmastonmuutokseen ja kuinka luonnon monimuotoisuutta lisätään. Nykyisessä hallitusohjelmassa on juuri nämä kokonaisuudet, joihin kuntien pitäisi keskittyä hillitäkseen ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Korkean biologisen monimuotoisuuden saavuttamiseksi on erittäin tärkeää torjua alueellamme olevia haitallisia vieraslajeja. Seudullamme on suuria haitallisten vieraslajien, jättipalsamin ja komealupiinin, kantoja sekä kuntien alueilla että myös yksityishenkilöiden, valtion ja erilaisten yhteisöjen/yhdistysten omistamilla mailla. Myös kurtturuusua, kaukaasianjättiputkea ja japanintatarta esiintyy kuntien alueella satunnaisesti. Haitallisten vieraslajien leviäminen on uhka luonnon biologiselle monimuotoisuudelle. Paikallisesti voi tärkeitä lajeja hävitä alueilta, joilla vieraslajit ovat kilpailukykyisiä ja leviävät. Niittykasvit, jotka viihtyvät niukkaravinteisemmalla maaperällä, ovat erityisen alttiita häviämään kilpailun komealupiinille. Lajilla on maan alla juurinystyröissään bakteereja, jotka sitovat typpeä ilmasta ja tekevät maaperästä ravinteikkaampaa. Jättipalsami ja lupiinit tulevat lisäksi korkeiksi ja varjostavat siksi muita kasveja. Edelleen vaikutusta on paikallisesti myös päiväperhosille, koska perhoset hylkivät lupiinia ravintona. Kunnilla on velvollisuus torjua haitallisia vieraslajeja Lain vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) mukaisesti.
Tavoite
Hankkeen tavoitteena on torjua haitallisia kasvilajeja kunnissa, keskittyen luonnonsuojelualueisiin, virkistysalueisiin sekä alueisiin, missä liikkuu paljon ihmisiä sekä pysäyttää leviäminen uusille paikoille. Tavoitteena on kiireesti torjua alueilla, jotka ovat arvokkaita biologisen monimuotoisuuden takia (esim. luonnonsuojelualueet, perinnebiotoopit, lehdot, harjut). Tavoitteena on löytää toimiva työtapa jatkuvaan torjuntaan ja seurantaan, joka voi jatkua systemaattisesti vuodesta toiseen. Tavoitteena on nostaa tietotasoa ja lisätä kunnan asukkaiden, yhdistysten ja yritysten osallisuutta tehokkaan torjuntatyön tekemiseen.
Toteuttaminen ja työtavat
Larsmo ja Luoto ovat viime vuosina aloittaneet jättipalsamin ja komealupiinin torjunnan, kun taas muut kunnat ovat lähinnä keskittyneet kaukaasianjättiputkeen. Yhteinen hanke aloitetaan tutkimalla ja priorisoimalla alueet, joissa on haitallisia vieraslajeja, keskittyen luonnonsuojelualueisiin, virkistysalueisiin sekä alueisiin, missä liikkuu paljon ihmisiä. Vuonna 2022 aloitetaan kuntien välinen yhteistyö torjuntatoimenpiteiden kohdistamiseksi priorisoiduille alueille. Pietarsaaressa ja Luodossa jatkuvat vuonna 2022 torjuntatoimenpiteet priorisoiduilla alueilla. Vuodesta 2023 eteenpäin suoritetaan torjuntatoimenpiteitä kaikissa viidessä kunnassa.
Työtavat toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön toimintasuunnitelmien mukaisesti niittämällä, kitkemällä tai kaivamalla kasvillisuus ylös. Jättipalsamia torjutaan useaan kertaan kesässä kitkemällä, niittämällä tai poimimalla kukintoja. Komealupiinia torjutaan niittämällä kasvillisuus ennen kukintaa. Torjunnan toimenpiteitä ja metodeja kehitetään tehokkaalla suunnittelulla ja optimoimalla tienvarsien raivaus priorisoiduilla alueilla. Uusia esiintymiä uusilla tieosuuksilla arvokkailla alueilla torjutaan tehokkaasti leviämisen estämiseksi. Kaukaasianjättiputken torjunnassa käytetään riittävää suojavarustusta. Kasvimassat kerätään ja viedään tuhottavaksi. Japanintatarta torjutaan toimintasuunnitelman mukaisesti tehokkaalla peittämisellä. Haitallisten vieraslajien esiintyvyys ja torjuntatoimenpiteet merkitään vieraslaji.fi -portaaliin.
Torjuntatyö tehdään omin voimin (projektityöntekijät, nuoret kesätyöntekijät, henkilöt kuntouttavasta työtoiminnasta), yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja kuntalaisten kanssa. Kuntalaisia informoidaan hankkeesta aktiivisesti, järjestetään paikallisia pihatalkoita ja neuvotaan sopivia alueita yksittäisiksi talkookohteiksi eli erityisesti valittuja paikkoja, jossa asukkaat itse voivat tehdä torjuntatyötä. Sekä asukkaita että yrityksiä informoidaan kasvijätteen käsittelystä. Kontteja kasvijätteitä varten sijoitetaan sopiville paikoille kasvijätteen keräämisen helpottamiseksi. Asukkaita ja yrityksiä kehotetaan merkitsemään havaintoja haitallisista vieraslajeista vieraslaji.fi -portaaliin.
Torjuntatyö jatkuu joka kesä, kunnes kasvien leviäminen on hallinnassa. Työn koordinoimiseen koko hankekauden ajan perustetaan työryhmä. Työryhmä, jolla on päävastuu projektista, huolehtii, että torjuntatyö ja seuranta toimii ja jatkuu.
Seuranta
Hankkeen aikana tehdään torjuntatyöstä saatujen kokemusten perusteella toimintasuunnitelma saavutettujen tulosten hyödyn varmistamiseksi. Seuranta siitä, kuinka tehokasta torjunta on ollut, suoritetaan kunakin seuraavana kesänä, jotta haitalliset kasvit saadaan hallintaan. Tasaisin väliajoin tehdään arvio priorisoiduista alueista. Hankekauden aikana asetettu työryhmä vastaa toimintasuunnitelman mukaisesta seurannasta. Hankesuunnitelma ja toimintasuunnitelma päivitetään viimeistään 2030.